Kun Work Smart -hanke käynnistyi vuoden 2015 alussa, sille oli todellinen tarve. Sekä Karelia-ammattikorkeakoulussa että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä (nyk. Riveria) oli huolenaiheena opiskelijoiden sujuva työllistyminen.
– Pohdimme, kuinka tuoda työelämä ja opiskelijat lähemmäs toisiaan ja madaltaa kynnystä muodostaa työelämäverkostoa opiskelijoille. Jotta kontakteja olisi olemassa jo valmistuessa, eikä tuntuisi niin vaikealta soitella yrityksiin ja lähettää hakemuksia, kertoo Work Smart -hankkeen ensimmäinen projektipäällikkö Mervi Leminen.
Work Smart -mallin kehittämisessä hyödynnettiin yhteisöllisyyttä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, ja molemmat organisaatiot olivat johtoa myöten sitoutuneita asian eteenpäin viemiseen.
–Hankkeelle oli tilaus siinä ajassa. Fokus oli ollut aiemmin opinto-ohjauksessa ja nyt se siirrettiin uraohjaukseen, Leminen toteaa.
Opiskelijalähtöiset työpajat
Work Smart -hankkeen pääkohderyhmät ovat olleet Karelia-amk:n ja PKKY:n opiskelijat, yritykset ja organisaatiot sekä oppilaitosten uraohjaajat. Ensimmäiset työpajat herättivät sekä kiinnostusta että hämmennystä.
– Work Smart oli uusi tapa toimia, ja osallistujat olivat vähän ihmeissään, kun ei toimittukaan kuten aina ennen: yksi suurimmista eroista oli se, ettei työpajoissa istuttu perinteisessä luokkamuodossa vaan dialogiringissä, muistelee alkuaikoja PKKY:n hankeasiantuntija Hanne Husso.
Uudenlainen ajatus oli myös työpajojen opiskelijalähtöisyys.
– Oppiminen pyrittiin alusta alkaen vastuuttamaan opiskelijoille opettajan ottaessa sparraajan roolin. Toimintamalli herätti kiinnostusta, mutta myös muutosvastarintaa – odotetusti, Husso toteaa.
Karelia-amk:n ensimmäiset työpajat vetivät yhteistyössä hankesuunnittelussa mukana ollut Heikki Immonen, projektipäällikkö Mervi Leminen sekä projektisuunnittelija Marja-Liisa Ruotsalainen. Työpajojen kulkua ja onnistumista seurattiin tarkasti.
– Istuimme Mervin kanssa ensimmäisillä kerroilla pulpetissa opiskelijoiden takana tarkkailemassa, miten he reagoivat. Kirjasimme ylös fiiliksiä ja palautteita ja pohdimme kolmen kimpassa jälkeenpäin, mikä meni hyvin ja mitä kohtaa sessiosta pitää toteuttaa toisin, kuvailee myöhemmin projektipäällikön tehtäviin vaihtanut Ruotsalainen.
Työpajat kehittyvät ja vetäjät vaihtuvat
Työpajoja kehitettiin hankkeen aikana monin tavoin. Pajoihin tuli koko ajan lisää työelämälähtöisyyttä ja opiskelijoiden omatoimisuutta. Myös tukimateriaalit sekä suunnitelmallisuus ja aikataulutus paranivat.
– Pystyimme tekemään opettajien ja opiskelijoiden kanssa pidempijänteisiä kokonaisuuksia työpajoista koko lukuvuoden ajalle yksittäisten työpajojen sijaan, Husso kertoo.
Karelia-amk:ssa työpajojen vetovastuuta ottivat vaihtuvan hankehenkilökunnan lisäksi vähitellen myös opinto-ohjaajat.
– He lähtivät ennakkoluulottomasti haastamaan omaa työtään ja kehittämään menetelmiä, se oli minusta onnistumisen edellytys, Leminen toteaa.
Työpajojen lisäksi Work Smart -hankkeen toimintaan on kuulunut mm. lukuisia rekrytointitapahtumia, työelämäpäiviä, koulutuksia ja yritysvierailuja. Mieleenpainuvimpia ovat olleet yhteistyössä järjestetyt tapahtumat ja opiskelijoiden innostuksen herättäneet työpajat.
– Parhaiten on jäänyt mieleen elintarvikealan opiskelijoiden työpajakokonaisuus, jossa osallistujat olivat alussa todella passiivisia, mutta päästyään itse miettimään mitä haluaisivat oppia, lähtivät innolla mukaan. Hienoja olivat myös ne verkostoitumistilaisuudet, joiden jälkeen opiskelijat totesivat, että ”hyvinhän se meni – onnistuin, vaikka ennakkoon niin kovasti jännitin!” Husso muistelee.
– Mieleen ovat jääneet myös rekrymessut ja muut tapahtumat, joita on suunniteltu yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi opinto- ja uraohjaajille järjestetty urasuunnittelupäivä oli mukava, siellä oli paljon porukkaa ja kiinnostusta osallistua myös maakunnan ulkopuolelta, kertoo projektisuunnittelija Niina Pennanen.
Kohderyhmät saavutettu
Work Smart -hanke tavoitti kohderyhmänsä erinomaisesti. Työpajoja järjestettiin noin 200, ja hankkeeseen osallistui yli 2000 opiskelijaa, yli 200 yritystä ja 150 opettajaa tai uraohjaajaa. Viimeisen vuoden projektipäällikön tehtäviä hoitanut Jari Uimonen on syystäkin tyytyväinen.
– Olemme päässeet hyvin tavoitteisiimme. Olemme tukeneet opiskelijoiden työelämäverkostojen rakentumista opintojen aikana ja sitä kautta opiskelijoiden työllistyvyys on parantunut. Lisäksi uraohjaajat on saaneet työvälineitä ja tukea uraohjaukseen.
Work Smart on saanut positiivista ja kannustavaa palautetta kaikilta kohderyhmiltään: opiskelijoilta, uraohjaajilta ja työelämän edustajilta.
– Tällaista toimintaa on tarvittu ja sitä tarvitaan edelleenkin. Kannustava palaute on helpottanut tekemistä. On tuntunut siltä, että tekee merkityksellistä työtä, Uimonen sanoo.
Tärkeimmäksi saavutukseksi hän nostaa Work Smart -uraohjausmallin, joka on testattu, dokumentoitu ja saatu jalkautettua käyttöön molemmissa oppilaitoksissa. Olennainen osa mallia on opiskelijoiden osallistaminen.
– Meillä on nyt välineitä tukea sitä, että opiskelijat ottavat vastuuta omasta urastaan, kontaktoivat yrityksiä ja osoittavat kiinnostuksensa olemalla itse aktiivisia.
Toisille yhteydenottaminen yrityksiin on helpompaa ja toisille vaikeampaa.
– Olemme erilaisia ihmisiä ja on tärkeää tukea kaikkia. Work Smart -mallissa toimitaan pienryhmissä, ja ujommatkin ovat kokeneet ryhmän tuen hyväksi, Uimonen sanoo.
Uraohjausmalli osana normaalia toimintaa
Work Smart -toimintamalli jää elämään molemmissa organisaatioissa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Nimensä Riveriaksi vaihtavassa PKKY:ssä malli on mukana koulutuksissa, ja sitä hyödyntävät urapalvelut. Karelia-amk:ssa toimintamalli on osa opinto-ohjaajien vetämää ammatillisen kasvun opintojaksoa ja kuuluu siis opetussuunnitelmaan.
Kehitettävää löytyy aina ja Uimonen nostaakin esiin työpajojen monialaisuuden.
– Monialaisia työpajoja kokeiltiin jonkin verran, mutta niitä voisi olla enemmän. Työelämän kannalta olisi hyödyllistä, että työpajassa olisi eri alojen osaajia.
Kehitystyö siis jatkuu, ja yksi asia on varma.
– Meillä on kiinnostusta jatkaa työtä opiskelijoiden työllistymisen eteen. Tarve on olemassa ja haluamme tukea opiskelijoita edelleenkin, Pennanen toteaa.
Teksti:
Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
